Näytetään tekstit, joissa on tunniste Takki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Takki. Näytä kaikki tekstit

perjantai 16. elokuuta 2013

Ne tuli!!!

Iiiihihiii! täälä hypitään tasajalkaa!
Ne on nyt täälä. Niskalaput nimittäin.
Meillä on nyt koti-arki loppu ja kaksi nuorimmaista aloittaa hoidossa maanantaina. Koska meiltä ei olla oltu hoidossa, ei ole tarvinnut miettiä vaatteiden nimikointiakaan.
Hoitotädit sanoivat että on kätevää kun laittaa nimen niskalappuun.
MIHIN NISKALAPPUUN?! Meidän lapset kun kulkevat n.90% omatekoisissa vaatteissa!
Siispä nettiä selailemaan. Mietin monenmoisia vaihtoehtoja ja lopulta päädyin näihin satiinisiin nimilappuihin.
Vielä suuremman päänsäryn meinasin saada siitä että mitä ihmettä kirjoitan niihin lappuihin!? Kaikenlaisia nimimerkkejä pyörittelin ja lopulta päädyin tylsään(?) ja tavalliseen, omaan nimeen. Tämä oli minusta paras ratkaisu siksi että nyt vaatteet on valmiiksi nimikoitu. Nimikoitu sillätavalla että kun annan nämä eteenpäin vaikuttavat nämä nimikoimattomilta, sillä lapun takapuolella on rivit nimikointia varten.
Pulinat sikseen. Tässä se nyt on:
My Princess nauhan hankin 1700-luvun markkinoilta. Käytin sitä tässä projektissa ripustuslenksuna.

Vaate merkin alla on Ottobren Poet viskoosijakku. Tein tämmöiset molemmille tytöillle. Isommalle kokoa 128cm ja pienemmälle 98cm. En tiedä piirsinkö kaaavat väärin vai oliko kokojen välillä eroja mutta jakut olivat eri mallisia.
Tämä jakku oli hihoista tosi pitkä ja selästä sopivan pituinen vaikken lisännyt pituutta tosilyhyeen malliin kuin käänteen verran.
Tämä jakku taasen oli pituudeltaan sellainen kuin ohjeessa oli, eli liian lyhyt minun makuuni. Lisäsin helmaan röyhelön yksivärisestä trikoosta. Hihat tässäkin olivat tosi pitkät, mutta tein molempiin jakkuihin leveät käänteet hihansuihin niin hihat voi kääntää aluksi ja päästää lisää pituutta sitä mukaan kuin kädet venyy.
Pahoitteluni lapsen asiattomasta käytöksestä kuvassa. Isoveljet ovat opettaneet neidille yhtä sun toista "kivaa" ja nykyään meidän linssiludesta on ihan mahdoton saada kuvaa  jossa hän ei irvistelisi. :D

Kankaat olen hankkinut muistaakseni Kankaita.com:ista. Nepit hain Ahkeraliisasta.
Tykkään tästä kaavasta. Helpolla näyttävyyttä arkiseen vaatteeseen. Käytän tätä kaavaa varmasti uudelleenkin.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Surutyö

Parhaimmillaanhan ompelu on terapiaa. Ja sitä se oli minulle toukokuussa.
Yllättäen jouduin miettimään mitä lapsille päälle hautajaisiin?
Meillä kun on tämä eräänlainen "värikylpy" menossa näiden vaatteiden osalta, niin ei oikein löytynyt mitään päällepantavaa kaapeista.
Minä kelpuutin hautajaisiin ainoastaan täysin mustaa ja valkoista, ei kuvioita. Vaikka eipä se varmasti lasten kohdalla niin tarkkaa oikeasti ole.
No, eihän sellaista kampetta löytynyt kaupoista kuin pojille. Tytöille surautin siis perus liivimekot mustasta ohuesta sekoitekankaasta. Hopeinen nappirivi takana teki mekkoihin juhlavuutta.
Kaava on oma, kangas Eurokankaasta ja napit jostain pikku putiikista Seinäjoelta, jonka nimeä en nyt saa päähäni.

Siihen aikaan oli vielä varsin vilpoisia kelejä, joten jouduin miettiä myös takki puolta. En halunnut investoida kalliisiin mustiin takkeihin kaikille neljälle, joten päädyin tekemään fleecetakit kaikille. Kankaat maksoivat vähän reippaat 20€ + napit ja vezkat. Kohtuu hintaista mielestäni, vaikkei takkeja toistakertaa käytettäisikään.
Eikä kyllä käytetty sitä ensimmäistäkään kertaa, nimittäin hautajaispäivä oli kevään ensimmäinen hellepäivä. Kärvistelimme siis lähes lämpöhalvauksen partaalla ilman takkejakin.
Tyttöjen takeista tuli kyllä üüüber söpöjä! Tällä kaavalla teen kyllä varmasti jotain muutakin tytsyille.
Tyttöjen takkeihin ostin fleecen Eurokankaasta, kuin myös jättinapit. Resori on omaa vanhaa varastoa. Huivi on samoin Eurokankaasta, palalaarilöytö. Kaavana tässä on käytetty OB 4/08, 16.Kvaak villatakki hieman muokattuna koossa 98 ja 128cm.
Fleecestä tehtynä tästä takista tuli ihanan muhkea. Pieni aikamatka jonnekkin 1800-luvulle.

Poikien takeistakin tuli varsin siistejä vaikka kaava onkin hieman sporttinen.
Myös poikien takeissa fleece on Eurokankaasta, kuten myös vetoketju. Resori ja kauluksen trikoo omia vanhoja varastoja. Kaavana OB 5/06, 30.Teddy neulostakki muokattuna koossa 128cm. Nuorelle herralle mukailin tätä kaavaa/paidan kaavaa jotta sain koon 104cm.
 Ompas muuten vaikeaa kuvata mustia vaatteita! Toivottavasti näistä näkyy edes jotain teidänkin näytöillänne :)

lauantai 27. huhtikuuta 2013

Sekalainen seurakunta

Tässä taas tällainen pitemmän ajan otos tuotoksistani. Tehtyä tulee sitä sun tätä, mutta bloggaamiseen ei sitten enään aika tunnukkaan riittävän. Noh, parempi ehkä niinpäin kuin toisinpäin. :)
Tällainen kevät-takki tuli surauteltua yhtenä viikonloppuna. Hakusessa oli vähäeleinen, armyhenkinen takki. No, vähäeleinen tämä ainakin on! Ehkä vähän liiankin....taidan tehdä tähän vielä vaikka jonkun suuren ruusu-röyhelö-rimpsula-rintaneulan samasta kankaasta.
Kangas on (twilliä?) Eurokankaan palalaarista.
Tässä kuva kaavamuokkauksista. Kaavana tässä on Ottobre womanin Saturday Chilling (OB W 5/-11).
Kaava on sellaisenaan loistavan mallinen joustavalle kankaalle. Joustamatonta kangasta varten täytyi tietenkin saada vähän lisää väljyyttä ylhäälle.
Leikkasin tämän n.2cm saumanvaroilla vaikka ompelinkin normi 6mm sv:lla, lisäksi sitten tein nuo kuvassa näkyvät levennykset keskelle kaavoja.
Pääntielle lisäsin reippaasti kangasta ja muotoilin sen sopivaksi sitten sovittaessa. Hiha lyheni hieman tuosta, koska en tehnytkään käännettä, vaan röyhelön. Lisäsin myös molempiin takakappaleisiin keskelle pitkät muotolaskokset.
Näyttävämpihän tästä olisi tullut kunnon kauluksilla, mutta mukavuuttani ajatellen laitoin pääntielle pehmeän resorin. Minä kun kuljen lähes poikkeuksetta huivi kaulalla, niin ei se kaulus sieltä koskaan mihinkään näy.
Alla vielä lähikuvaa hihansuun röyhelöistä.
 Kun on uusi takki, niin pitäähän sitä olla sitten uusi huivikin. Tai siis uusi huivi joka mielentilaan. ;)
Alla oleviin huiveihin kankaat löytyivät myös Eurokankaasta, reunimmaiset voilét palalaarista ja keskimmäinen trikoo pakalta. Reunimmaiset huivit ovat neliön mallisia, musta tooosi suuri (150x150cm?). Mustan huivin reunaan ompelin pitsin tuomaan ilmettä.
Turkoosi trikoo huivi on ensimmäinen tuubihuivi kokeiluni. Ei hyvä. Jos ei itse tule käytettyä, onneksi on tyttäriä!
 Ja sitten jotain pinkkiä! Aloitin vihdoin kesävalmistelut ompelemalla tytöille samanlaiset teepparit. Kankaan tilasin taas "Liiplinksiltä" . Resori on jotain ikuisuuden vanhaa jämäpalaa.
Kaava on taas oma, pitkäselkäinen raglanpaidan kaava, hieman liikaa kavennettuna. Tai siis etu ja taka on hyvät mutta hihoista lähti liikaa ja nyt nämä ei ihan istu. Eköhän nämä silti tule käytettyä.
 Vappunaamiaisia varten ompelin tytsyille uusia rimpsessakamppeita. Näidenkin kankaat on Eurokankaasta, tylli ja paljettikangas pakalta, organza palalaarista.
Hameet on vain täysleveä pätkä kangasta kaksinkerroin ja kummari vyötärölle, paljettimekon kaava on tehty omalla liivimekon kaavalla.
Hauska nähdä kuinka perus yksinkertainen malli saadaan tosi näyttäväksi oikealla kangasvalinnalla.
Harmi vain että pikkumimmin kerhon naamiaiset oli ja meni ja meillä keijukainen oksensi. Toivottavasti isompi mimmi pääsee kouluun ensiviikolla. Hän aikoo olla "rokkityttö". Pikkusiskon mekko toppina ja pillifarkut jalkaan. Mihin se prinsessavaihe katosi? sniiif!
 Myös sohva on saanut uutta ilmettä. En löytänyt mistään sopivan harmaita koristetyynynpäällisiä, niinpä ostin Prismasta pari tavallista tyynyliinaa ja hurautin niistä pienempiä tyynyliinoja. Koristeeksi kiinnitin molempiin erilaiset pitsit joita olen virkannut joskus teinivuosina. Tähti ja raitatyynyjen kankaat ja nauha, jossa lukee <3 HOME SWEET HOME <3 , on hankittu Tervajoelta Teva:lta . Trikoita Tevalla ei ole, mutta runsaasti puuvilloja ja verhokankaita, sekä tietenkin peittoja, tyynyjä ja patjoja (myös mittojen mukaan). Ihan tutustumisen arvoinen paikka.











keskiviikko 12. joulukuuta 2012

Pitkän sitkeitä

Nämä vaatteet ovat odottaneet valmistumistaan kauan. Jokainen on ollut jotain pikkujuttua vaille valmis, mutta....kun ei vaan saa aikaiseksi niin ei. Mutta nyt otin itseäni niskasta kiinni ja sain nämäkin vihdoin valmiiksi.

Lasten serkulle pukinpussiin body ja collegehousut. Kankaat on kaapin kätköistä. Kaavoina housuissa olen käyttänyt Ottobren Saimeja ja bodyn kaava löytyy Ottobren numerosta 3/2004. Koko näissä on 80cm. Bodyssa oli alunperin napi keskellä takana, mutta siirsin ne toiselle olalle. 
Bodyn norsu on aplikoitu miehustaan ja toinen hiha on tehty kokonaan vaaleansinisestä trikoosta, jolloinka se toimii norsun kärsänä. Tämä idea pöllitty jostain päin nettiä. :) Nämä ovat olleet valmiina jo muutaman kuukauden, vain nepit puuttuivat. Nytpä sain nekin hakattua kiinni.

 Toinen ikuisuusprojekti on ollut Mekkotehdas kirjan Maret-mekko. Kaava näytti kivalta ja halusin sitä ehdottomasti kokeilla.
Tällaista ohuehkoa farkkua sattui olemaan kaapissa ja siitäpä olikin hyvä kokeilla tätä kaavaa. Kangasta oli tosi naftisti, joten helmaosa on reippaasti kapeampi kuin mitä ohjeessa sanottiin. Ja hyvä niin, sillä tämä oli ihan liian jäykkää kangasta tähän malliin.
Muutenkaan tämä ei oikein istunut meidän neidille. Tuskin teen toista tällä kaavalla. Tämän hän nyt kuitenkin saa laittaa lauantaina synttärimekoksi.
 Kolmas projekti on ollut tämä apilahuppari. Tämä apila joustofrotee on täältä. Kuten on myös hupun vuoren pallotrikoo. Satiininauha on Eurokankaasta ja ihanan keltainen vetskari täältä, mahtava valikoima ihmeellisen värisiä vetskareita tuolla kirpparilla!
Kaavana tässä olen käyttänyt Ottobren numeron 4/2007, malli 8.velourhupparia, sopivasti mukaillen. Kaavan koko oli tässä 92cm, mutta vaikka kavensin tätä lopulta sivusaumasta niin siitä huolimatta tämä menee sekä neiti 2 veelle, että herra 4veelle. Hyvä näin.
Tämä on kyllä tällä hetkellä äipän suosikki vaate meidän muksujen vaatekaapissa!

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Kuinka paljon voi vihata vetoketjun vaihtoa?

Aika paljon. Näköjään niin paljon että mieluummin ompelee uuden takin, kuin vaihtaa vanhaan takkiin vetoketjun. Tällä viikolla siis työnalla on ollut miehen takki.
Mies on hyvin lahjakas saamaan kaikista takeistaan vetoketjut rikki. Hänellä on useampikin ruuvaustakki, mutta ainoassakaan ei ole toimivaa vetoketjua. Painostus on ollut kovaa että vaihtaisin takkeihin vetoketjut, mutta....minä vihaan purkamista!
Niinpä tein hänelle kokonaan uuden takin.

Kaavana tässä olen käyttänyt Suuri käsityölehti 1/2007, malli 17. Anorakki.
Sellaisilla muutoksilla että tässä on tietenkin kokopitkä vetoketju eikä vatsataskua. Vatsataskun sijaan tein sivusaumoihin hyvin simppelit puolipallo taskut resorikanttauksilla ja kaksinkertaisen rintataskun heijastinkanttauksella.
Hihansuuhun laitoin kuminauhan vain hihan alapuolelle ja päällipuolelle tein säätö tampit, koska mies pitää enemmän sen mallisista hihoista.
Vetoketjun taakse lisäsin vielä tuulilistan joka taittuu ylhäältä vetoketjun päälle, ettei vetskari hinkkaa kaulaa. Lisäsin myös helmaan ja hupun reunaan nyörit.
Tykkäsin että tämä on hyvä kaava. Takki istui tosi kivasti vaikka mies onkin hieman keskivertoa harteikkaampi. Tykkäsin myös siitä että tämä takki on väljä kainalon kohdalta, alle mahtuu paksumpikin paita tai vaikka fleecetakki.

Materiaalina olen käyttänyt sitä mitä kaapista sattui löytymään.
Päällipuolen kangas on tuulipukukangasta ja vuorina on perus vuorikangasta. Kankaat on saatu joskus lahjoituksena äidiltä ja miehen mummolta. Hupun vuorina ja tuulilistan ihoa vasten tulevalla puolella käytin ihanan pehmeää bambutrikoota, jota oli jäänyt pieni pala jostain muusta projektista.
Nyörit ja stopparit hain Halpa-aitasta ja vetoketjun tilasin kangastukusta.
Silitettävää heijastin nauhaa olen joskus tilannut myös kangastukusta, leikkelin siitä vain sopivia paloja hihoihin ja huppuun.
Rintataskun kanttaamiseen käytin paksumpaa, ommeltavaa heijastin nauhaa sillä ajatuksella että se kestäisi paremmin kulutusta. Tässä vielä lähikuva rintataskusta.
Päällimmäisen "lokerikkotaskun" lokerot on tarkkaan mitoitettu tietyille kynille ja taskulampulle, siksipä siitä täytyi tehdä vino että korkeus olisi sopiva eri kapistuksille.
Täytyy sanoa että olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen.Voipi olla että innostun tekemään muutakin tällä kaavalla. Josko vaikka Eurokankaan palalaarista löytyisi kivaa collegea....