Hip hurraa!!

Piiiiiiiiitkään jatkunut "tyhjän paperin syndrooma" selätetty.
Mitään en ole saanut ommeltua pitkään aikaan, vaikka ihania ja inspiroivia kankaita on vaikka muille jakaa. Yksi lapsistakin jo kysyi että: "eksä äiti enää tykkää meistä ku et sä oo ommellu meille mitään?". Aaaw, ne tykkää mun tekeleistä sittenkin :)
Sitten tuli se pakko. Isännän takista hajosi vetoketju ja yhdeltä lapselta loppuivat pikkarit.
Ja pikkareitahan sitten tehtiin.

Kankaat on taas niitä jämäpaloja sieltä täältä ja kaava alunperin Ottobre talvi/04- lehdestä, mutta muokkautunut meidän neidin bebaan sopivaksi. Kuminauhat on Seinäjoelta siitä ompelukoneliikkeestä jonka nimeä en muista (Pohjanmaan ompelukone?)

Joulun jälkeisistä alennusmyynneistä sain testattavaksi myös mustaa heijastinkangasta. Myyjä sanoi että se heijastaa kaikkien standardien mukaisesti, minä sanoin että ei muuten heijasta, kokeiltu on toisesta firmasta. Niinpä ostin tavallista harmaata heijastinkangasta ja myyjä laittoi mukaan pätkän mustaa kokeiltavaksi.
No, kuten kuva osoittaa, ei se heijasta.

 

 Tässä kuvassa vasemmalla harmaata heijastinkangasta ja oikealla mustaa heijastinkangasta, mustaa ensteksiä vasten ilman salamaa.

Ja tässä kuvassa sama setti salamalla. harmaa heijastaa, musta ei. I rest my case.