Enkelin siipien havinaa

Sain vihdoinkin aikaiseksi toteuttaa KAUAN muhineen idean. Idea tähän paitaan on ollut suunnilleen vuoden verran ja kankaatkin jo puolisen vuotta. Nyt se on valmis ja se on ihq!

Kuva ei ole parhain mahdollinen, pahoitteluni siitä.  Tässä on siis perus niukkalinjainen paita jerseystä. Juju on siinä että applikoin selkään siivet paljettikankaasta. Musta paljettikangas mustalla trikoolla ei tuonut siipien muotoja esiin riittävästi joten hommasin hopeista ompelulankaa ja applikoin siivet sillä.
Kauan tätytyi miettiä että kumminko päin siivet kuuluu. No, näin päin ne nyt ovat. Me likes! :)

Kovan onnen takki

Tässä se nyt vihdoin on. Kovan onnen takkini. Tätä ommellessa ei mikään mennyt putkeen. Sain vetoketjun kiinnitettyä täydellisesti. Kohdistukset just eikä melkein, jälki ah niin siitstiä. Ja kun menen sovittamaan takkia, vetoketju ei aukea. Ompelin takkiin umpiketjun.
Sain uuden vetoketjun ja senkin ompelu onnistui mukavasti. Paitsi että tikkasin alavarat sojottamaan väärään suuntaan.
Taskunsuut on otettu "muutaman" kerran uusiksi ja kaikkea semmoista pientä vastustusta....ei ikinä uskoisi että ompeluharrastusta on takana jo toistakymmentä vuotta. *Hakkaa päätä seinään*

 

 Vaikeuksien kautta voittoon. Tämä on kyllä ehkä paras itselleni tekemäni hupparini tähän mennessä. :)
Trikoo on edellisen postauksen paidan jämäpalat. Fleece on täältä, nyörikummari ja stopparit Ylistaron Halpa-aitasta ja vetoketju Laihialta Ahkeraliisasta.
Kaavana omissa hupareissani käytän Ottobren Saturday chilling kaavaa, muokattuna tottakai. Olen hieman keskivertoa harteikkaampi ja pidempi kätinen joten jatkan aina paitojen kaavoja hihoista ja monesti helmastakin, sekä harteisiin tarvitsen usein lisää väljyyttä. Alla kuva yläselkään tekemistäni muokkauksista.

Isoolle poijalle

Kuten olen jo muutamaan kertaan maininnut, on vanhin lapsukaiseni ilmoittanut olevansa iso, eikä käytä enään vauvaisia kuvapaitoja.
Niinpä olen joutunut miettimään hänelle tehtäviä ompeluksia uusin silmin. Ei tule luonnostaan minulta nuo isojen vaatteet. :)
Nyt jos ei kelpaa niin jo on kumma!
(Pst. Hys, hys! nämä menevät pukinkonttiin...)

 Perus teepparia omalla kaavalla koossa 134cm. Kangas Ikasyriltä. Yhteen autoriviin laitoin piristykseksi HotFix-kalvoa. Tämä on ensimmäinen tekeleeni uudella ihanalla peittarilla! :) (Janome CoverPro 1000CPX) Vähän vielä haetaan säätöjä, mutta eiköhän se tästä rupea sujumaan.
HotFixiin rakastuin ensisilmäyksellä. Katsotaan kestääkö rakkautemme pesukoneen ja kuivausrummun...

Toisena paitana samalla kaavalla mutta pitkillä hihoilla possu-paita. Kangas on vuosia marinoitunutta perus trikoota jonka olen saanut joskus Kangastukun Nanson-kilotrikoot paketista.  Raglansaumat tein tässä paidassa tasosaumana. Applikaatio on velouria.

Laitetaanpas tähän vielä jatkoksi yksi fleecenjämät-projekti.

Minulle oli jäänyt vähän paksua pinkkiä fleeceä josta sain juuri ja juuri, kun vähän kikkailin, paidan neiti 7veelle. Kaava on oma kokoa 122/128cm, höystettynä Sandran tekemää blogista pöllityllä idealla vetoketjusta. Kiitos Sandruskainen!
Onneksi tein tämän, sillä tänä aamuna oli jo niin kylmä ettei tarvinnut erikseen käskeä lapsia pukemaan paremmin päälleen. Hakivat fleecet ihan omaehtoisesti. :)

Ja huomatkaa, nämä eivät ole aikaisemmin tehty bloggaamattomia ompeluksia, mä olen vihdoinkin ommellut! Jos nyt ihan rehellisiä ollaan niin kyllä tuntuu selässä että on istuttu, mutta valoa on tunnelin päässä. Jos kerran kestän jo istua, ehkäpä tuo selkä joskus tulee kuntoon. :)

Rasa-savotta

Mihin ihmeeseen ne voi AINA kadota???
Lasten hanskat nimittäin. Tein viimevuonna jokaiselle lapselle kolmet hanskat ja lisäksi ostin muutamat, ja nyt niistä ainakin puolet on hukassa. Kaulureilla on myös samoja taipumuksia kuin hanskoilla.
No, eipä siinä auttanut kuin ryhtyä tuumasta toimeen. Niinpä surautin yhteensä kahdeksat hanskat ensihätiin.

Resorivartisissa hanskoissa kaava on omani. Idean olen varastanut joskus vuosia sitten Vekarana-blogista. Kiitos Vekarana!
Rukkasissa kaavana olen käyttänyt Suuri Käsityökerholehden hansikas kaavaa numerosta 1/2007, ilman tamppia.

Kaikissa olen käyttänyt vuorena paksua fleeceä, omissa hanskoissani myös päällinen on samaa fleeceä. Päällisissä olen käyttänyt sinistä ja beigeä ulkoilukangasta lasten mummon ja iso-mummon varastoista, sekä omasta kaapista löytynyttä joustofarkkua.
Rukkasissa vuori ylettyy vain ranteeseen asti.
Oma kaavani vaatii joustavat materiaalit ollakseen hyvin istuva, mutta on tosi nopsa ommella. SK:n hanska on hieman työläämpi koska se tehdään useammasta palasta, mutta siitä saa hyvin istuvan myös joustamattomista kankaista.
Josko vielä illemmalla ehtisi surautella muutamat kaulurit.

Herra J.Oulu Pukkinen

Hiljaista on blogissa juu...selkä edelleen huonossa kunnossa ja ompelu ei oikein onnistu. Sauma silloin, toinen tällöin. Eli ei mitään valmista koskaan. :/
Onneksi en ole kaikkia jo ennemmin tehtyjä tekeleitä ehtinyt bloggailla, niin onpahan edes jotain mitä tänne laittaa välillä.

Taas on herra J. Oulu Pukkinen tehnyt vaatetilauksen tältä äireeltä. Ja voi että! se jos mikä on hassun hauskaa pikkuväestä. ;) Kukahan nämä saa? Onkohan se joku meidän kaveri? (Kukaan ei näytä muistavan että viimejoulunakin kaikki löytyi omista paketeista :D )
Nyt "pukki" ompelee isoon miähen kamppeita. Tontut on kertonut että herra 9veet ei enään käytä vauvaasia kuvavaatteita....
(pahoitteluni mikäli värit näyttävät kummallisilta, nämä on kuvattu salaa yöllä ja shopattu mahdollisimman oikean värisiksi)

 Mazq-paita. Näin kuulemma kirjoitetaan Matias nykyään ;)  Pojan taitava kummitäti suunnitteli nimestä ihanan graffitin jonka aplikoin paitaan. Olen itseasiassa tehnyt saman aplikaation jo aiemmin yhteen huppariin  ja poika ihastui ikihyviksi. Mutta siitä hupparista lisää toisella kertaa.
Materiaalien alkuperää en muista. Ikivanhoja varastoja ja velourtilkkuja. Kaava on oma, kapea perus teeppari koossa 134cm.

 

 Paidalle kaveriksi velour pertsaa. Eli perus Ottobren Saimi-pöksyt muokattuna kokoon 134/140cm. Velour Kankaita. comista. Vaikka muuten ollaan niiiiin isoa jotta! niin onneksi värikkäät velourpöksyt kelpaavat vielä.

 Tytöillekin vähän pertsa-perusvaatteita. Neiti melkein 4veelle paita jälleen mix&match-tyylillä. Hihansuut käännettävät jotta menisi pidemmän aikaa. Koko 98/104cm, kaava oma ja trikoot sieltä sun täältä.

 Samaan tyyliin pertsaa neiti 7veelle. Ihastuin tähän kaavaan, mutta en kuollaksenikaan muista mistä Ottobre-lehdestä sen tein. Jostain vuosien 05-09 väliltä olevasta lehdestä täytyy olla. Kokona 122cm. Trikoot sieltä sun täältä.

Ja vielä inhokki värini pääsi vihdoin poljinjalan alle. Perus leggarit omalla kaavalla pimuille 98 ja 122cm. Velour kankaita.comista (linkki ylempänä). Violetti ei vaan iske vaikka kuinka yritän siihen siedättäytyä, mutta tytöt tykkää.

Ne tuli!!!

Iiiihihiii! täälä hypitään tasajalkaa!
Ne on nyt täälä. Niskalaput nimittäin.
Meillä on nyt koti-arki loppu ja kaksi nuorimmaista aloittaa hoidossa maanantaina. Koska meiltä ei olla oltu hoidossa, ei ole tarvinnut miettiä vaatteiden nimikointiakaan.
Hoitotädit sanoivat että on kätevää kun laittaa nimen niskalappuun.
MIHIN NISKALAPPUUN?! Meidän lapset kun kulkevat n.90% omatekoisissa vaatteissa!
Siispä nettiä selailemaan. Mietin monenmoisia vaihtoehtoja ja lopulta päädyin näihin satiinisiin nimilappuihin.
Vielä suuremman päänsäryn meinasin saada siitä että mitä ihmettä kirjoitan niihin lappuihin!? Kaikenlaisia nimimerkkejä pyörittelin ja lopulta päädyin tylsään(?) ja tavalliseen, omaan nimeen. Tämä oli minusta paras ratkaisu siksi että nyt vaatteet on valmiiksi nimikoitu. Nimikoitu sillätavalla että kun annan nämä eteenpäin vaikuttavat nämä nimikoimattomilta, sillä lapun takapuolella on rivit nimikointia varten.
Pulinat sikseen. Tässä se nyt on:

My Princess nauhan hankin 1700-luvun markkinoilta. Käytin sitä tässä projektissa ripustuslenksuna.

Vaate merkin alla on Ottobren Poet viskoosijakku. Tein tämmöiset molemmille tytöillle. Isommalle kokoa 128cm ja pienemmälle 98cm. En tiedä piirsinkö kaaavat väärin vai oliko kokojen välillä eroja mutta jakut olivat eri mallisia.

Tämä jakku oli hihoista tosi pitkä ja selästä sopivan pituinen vaikken lisännyt pituutta tosilyhyeen malliin kuin käänteen verran.

Tämä jakku taasen oli pituudeltaan sellainen kuin ohjeessa oli, eli liian lyhyt minun makuuni. Lisäsin helmaan röyhelön yksivärisestä trikoosta. Hihat tässäkin olivat tosi pitkät, mutta tein molempiin jakkuihin leveät käänteet hihansuihin niin hihat voi kääntää aluksi ja päästää lisää pituutta sitä mukaan kuin kädet venyy.
Pahoitteluni lapsen asiattomasta käytöksestä kuvassa. Isoveljet ovat opettaneet neidille yhtä sun toista "kivaa" ja nykyään meidän linssiludesta on ihan mahdoton saada kuvaa  jossa hän ei irvistelisi. :D

Kankaat olen hankkinut muistaakseni Kankaita.com:ista. Nepit hain Ahkeraliisasta.
Tykkään tästä kaavasta. Helpolla näyttävyyttä arkiseen vaatteeseen. Käytän tätä kaavaa varmasti uudelleenkin.

Tossu kokeiluja

Kaikki on vinksin vonksin, tai ainakin heikun keikun....
Löysin Marian ateljeesta nahkatossututoriaalin ja kaavan tossuihin ja pakkohan näitä oli kokeilla. Varsinkin kun tossuista oli pula.
Tein ensin muutamat tossut trikoosta mutta ne eivät oikein kestä päviänvaloa. Malli vaatii jämäkän materiaalin. Niinpä hankin hieman nahkaa ja kas, homma toimii!
Toki nämä ovat vieläkin tämmöiset treeniversiot, joissa kaikki on vähän vinksin vonksin. Mutta luulenpa että seuraavat tossut onnistuvat jo paremmin, nyt kun olen tullut sinuiksi nahkapaininjalan kanssa.

Ompelin päällisen ja kantapalan kiinni pohjaan vähän toisella lailla kuin ohjeessa. Neiti on aika herkkis jaloistaan ja olisi varmasti moittinut että saumat painaa jos olisin ommellut ne ohjeen mukaan. Nyt kun saumat ovat ulkopuolella eivät ne ainakaan häiritse. Pikkuveikan tossut ajattelin tehdä ihan ohjeen mukaan.
Pohjaan käytin uutta tekstiilileimasintani. Ostin sen Lidl:stä enkä ole ollut oikein tyytyväinen tähänasti. Vaatteissa muste ei pysy edes ensimmäistä pesua. Katsotaan pysyykö muste tossuissa.

Kaiken kaikkiaan kiva malli. Pienempien tossut odottavat jo tuola ompelua.
Kiitos Marian ateljee!