Kuinka paljon voi vihata vetoketjun vaihtoa?

Aika paljon. Näköjään niin paljon että mieluummin ompelee uuden takin, kuin vaihtaa vanhaan takkiin vetoketjun. Tällä viikolla siis työnalla on ollut miehen takki.
Mies on hyvin lahjakas saamaan kaikista takeistaan vetoketjut rikki. Hänellä on useampikin ruuvaustakki, mutta ainoassakaan ei ole toimivaa vetoketjua. Painostus on ollut kovaa että vaihtaisin takkeihin vetoketjut, mutta....minä vihaan purkamista!
Niinpä tein hänelle kokonaan uuden takin.

Kaavana tässä olen käyttänyt Suuri käsityölehti 1/2007, malli 17. Anorakki.
Sellaisilla muutoksilla että tässä on tietenkin kokopitkä vetoketju eikä vatsataskua. Vatsataskun sijaan tein sivusaumoihin hyvin simppelit puolipallo taskut resorikanttauksilla ja kaksinkertaisen rintataskun heijastinkanttauksella.
Hihansuuhun laitoin kuminauhan vain hihan alapuolelle ja päällipuolelle tein säätö tampit, koska mies pitää enemmän sen mallisista hihoista.
Vetoketjun taakse lisäsin vielä tuulilistan joka taittuu ylhäältä vetoketjun päälle, ettei vetskari hinkkaa kaulaa. Lisäsin myös helmaan ja hupun reunaan nyörit.
Tykkäsin että tämä on hyvä kaava. Takki istui tosi kivasti vaikka mies onkin hieman keskivertoa harteikkaampi. Tykkäsin myös siitä että tämä takki on väljä kainalon kohdalta, alle mahtuu paksumpikin paita tai vaikka fleecetakki.

Materiaalina olen käyttänyt sitä mitä kaapista sattui löytymään.
Päällipuolen kangas on tuulipukukangasta ja vuorina on perus vuorikangasta. Kankaat on saatu joskus lahjoituksena äidiltä ja miehen mummolta. Hupun vuorina ja tuulilistan ihoa vasten tulevalla puolella käytin ihanan pehmeää bambutrikoota, jota oli jäänyt pieni pala jostain muusta projektista.
Nyörit ja stopparit hain Halpa-aitasta ja vetoketjun tilasin kangastukusta.
Silitettävää heijastin nauhaa olen joskus tilannut myös kangastukusta, leikkelin siitä vain sopivia paloja hihoihin ja huppuun.
Rintataskun kanttaamiseen käytin paksumpaa, ommeltavaa heijastin nauhaa sillä ajatuksella että se kestäisi paremmin kulutusta. Tässä vielä lähikuva rintataskusta.

Päällimmäisen "lokerikkotaskun" lokerot on tarkkaan mitoitettu tietyille kynille ja taskulampulle, siksipä siitä täytyi tehdä vino että korkeus olisi sopiva eri kapistuksille.
Täytyy sanoa että olen hyvin tyytyväinen lopputulokseen.Voipi olla että innostun tekemään muutakin tällä kaavalla. Josko vaikka Eurokankaan palalaarista löytyisi kivaa collegea....