Tästä tuli kyllä aurinkoisin tekemäni sadepilvi IKINÄ!
Raglanhiha-paidan kaava on oma. Koko n.104cm.
Hihansuissa on 5cm kääntövarat, minkä ansiosta sama paita käy sekä Herra 4veelle, että Neiti 2veelle.
Pääntieresorin väriä arvoin jonkin aikaa. Päädyin lopulta tummaan turkoosiin, juurikin siitä syystä että tällä paidalla on käyttäjinään molempien sukupuolten edustajia.
Kangas on Hamburger Lieben Maxi-Dots täältä. Sävyltään tämä on tosi kylmän keltainen. Ei ihan sellainen kuin tilatessa ajattelin, mutta kiva silti.
Aplikointi on perus helppoa, pyöreää muotoa. Pilvi ja posket ovat velourista, silmät collegea ja pisarat trikoota, tilkkulaatikon pohjalta.
Valkoinen pilvi ei oikein tahtonut kauempaa katsottuna erottua pohjasta. Niinpä ompelin pilven ympäri suoralla tikillä ja turkoosilla langalla "rajan".
Tukikangasta laitoin sekä applikoitaviin osiin, että paidan nurjallekin puolelle. Siitä huolimatta pilven reunat aaltoilee aavistuksen verran paikkapaikoin. Sain sen tasoittumaan silittämällä, mutta saa nähdä miltä näyttää ensimmäisen pesun jälkeen...
Ja vielä sovituskuvassa Neiti 2veen päällä. :)
perjantai 30. marraskuuta 2012
The sunniest rainy day ever!
perjantai 16. marraskuuta 2012
Lahjontaa...
Jos äiti saa nyt leikata nämä rauhassa, saatte sitten tehdä muovailuvahalla. Mitäs niistä uhkailusta, kiristyksestä ja lahjonnasta sanottiinkaan...
Kokeilin muutama päivä sitten tehdä muovailu"vahaa". Ohjeita selailin netistä ja päädyin tällaiseen joka tehtiin vehnäjauhoista, suolasta, elintarvikeväristä ja kiehuvasta vedestä. Helppoa oli, hyvin toimii ja sotku oli paljon helpommin siivottavaa kuin oikeilla muovailuvahoilla tuleva sotku. Ainut miinuspuoli on se että tämä täytyy säilyttää jääkaapissa.
Ja sitten asiaan. Ompelunurkkaukseni sijaitsee kätevästi keittiössä. Niinpä sain surautettua juuri leikkaamani housut ja hameen valmiiksi samalla kun katsoin lasten veistoksia ja maistelin "leipomuksia".
Herra 4veellä on akuutti pula siistimmistä housuista, niinpä tästä vihreästä vakosametista tuli hänelle housut. Kaavana käytin Ottobren (4/2011) High-Jump housujen kaavaa, vähän kaikella lailla muokattuna. Lahkeeseen lisäsin pienen palan sateenkaarinauhaa.
Kangasta jäi pieni pala, josta päätin kokeilla tehdä neiti 3veelle hamosen. En ole muistaakseni koskaan tehnyt lapsille puolihametta, vain mekkoja.
Kaava on omasta päästä. Vähän kyllä piti selailla muutamaa Ottobre-lehteä ja katsoa minkälaisia paloja heidän hameisiinsa tulee. Sen jälkeen mittasin neidin lantion leveimmän kohdan ja sen mukaan leikkelin. Taskut olisin halunnut molemmille puolille, mutta kangas ei vain riittänyt.
Hyvä minä! Kangas on hyödynnetty maksimaalisesti.
Tikkauksissa käytin pinkkiä lankaa ja taskunsuuhun ompelin pinkin sydännapin, jotta hamonen olisi helppo yhdistää neidin muuten niin pinkkiin garderoobiin.
Nämä olisi tarkoitus malttaa pitää piilossa jouluun saakka, niinpä en ole päässyt sovittamaan näitä lapsille.
On nämä kyllä niin herkullisen väriset että saa nähdä kuinka käy...
Kangas ja sateenkaarinauha on hankittu täältä Lieblingsstuecke . Napin ja resorin alkuperää en muista.
Lisäystä:
Minulta on kyselty muovailuvahan ohjetta niin lisäänpä sen nyt tähän perään.
(Itse en käytä sitruunahappoa, kun en sitä muista koskaan ostaa. Toimii ilmankin)
5dl vehnäjauhoja
2dl suolaa
1 rkl sitruunahappoa
2 rkl öljyä
n:4dl kiehuvaa vettä
sekä muutama tippa karamelliväriä
-Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään.
-Sekoita väri ja öljy vaikkapa 3desiin vettä.
-Yhdistä kuivat aineet ja värineste. Lisää tarvittaessa vettä/jauhoja, kunnes sinulla on helposti muotoiltava taikina.
Säilytä tiiviissä purkissa/pussissa jääkaapissa.
Kokeilin muutama päivä sitten tehdä muovailu"vahaa". Ohjeita selailin netistä ja päädyin tällaiseen joka tehtiin vehnäjauhoista, suolasta, elintarvikeväristä ja kiehuvasta vedestä. Helppoa oli, hyvin toimii ja sotku oli paljon helpommin siivottavaa kuin oikeilla muovailuvahoilla tuleva sotku. Ainut miinuspuoli on se että tämä täytyy säilyttää jääkaapissa.
Ja sitten asiaan. Ompelunurkkaukseni sijaitsee kätevästi keittiössä. Niinpä sain surautettua juuri leikkaamani housut ja hameen valmiiksi samalla kun katsoin lasten veistoksia ja maistelin "leipomuksia".
Herra 4veellä on akuutti pula siistimmistä housuista, niinpä tästä vihreästä vakosametista tuli hänelle housut. Kaavana käytin Ottobren (4/2011) High-Jump housujen kaavaa, vähän kaikella lailla muokattuna. Lahkeeseen lisäsin pienen palan sateenkaarinauhaa.
Kangasta jäi pieni pala, josta päätin kokeilla tehdä neiti 3veelle hamosen. En ole muistaakseni koskaan tehnyt lapsille puolihametta, vain mekkoja.
Kaava on omasta päästä. Vähän kyllä piti selailla muutamaa Ottobre-lehteä ja katsoa minkälaisia paloja heidän hameisiinsa tulee. Sen jälkeen mittasin neidin lantion leveimmän kohdan ja sen mukaan leikkelin. Taskut olisin halunnut molemmille puolille, mutta kangas ei vain riittänyt.
Hyvä minä! Kangas on hyödynnetty maksimaalisesti.
Tikkauksissa käytin pinkkiä lankaa ja taskunsuuhun ompelin pinkin sydännapin, jotta hamonen olisi helppo yhdistää neidin muuten niin pinkkiin garderoobiin.
Nämä olisi tarkoitus malttaa pitää piilossa jouluun saakka, niinpä en ole päässyt sovittamaan näitä lapsille.
On nämä kyllä niin herkullisen väriset että saa nähdä kuinka käy...
Kangas ja sateenkaarinauha on hankittu täältä Lieblingsstuecke . Napin ja resorin alkuperää en muista.
Lisäystä:
Minulta on kyselty muovailuvahan ohjetta niin lisäänpä sen nyt tähän perään.
(Itse en käytä sitruunahappoa, kun en sitä muista koskaan ostaa. Toimii ilmankin)
5dl vehnäjauhoja
2dl suolaa
1 rkl sitruunahappoa
2 rkl öljyä
n:4dl kiehuvaa vettä
sekä muutama tippa karamelliväriä
-Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään.
-Sekoita väri ja öljy vaikkapa 3desiin vettä.
-Yhdistä kuivat aineet ja värineste. Lisää tarvittaessa vettä/jauhoja, kunnes sinulla on helposti muotoiltava taikina.
Säilytä tiiviissä purkissa/pussissa jääkaapissa.
Tunnisteet:
hame,
housut,
lasten vaatteet,
ompelu,
ottobre design
perjantai 9. marraskuuta 2012
Hyvää isäinpäivää!
Meillä isi löytää sunnuntaina paketistaan lemppari housujaan, verkkareita.
Joka kerta kun teen miehelle verkkareita, lupaan ja vannon että ensikerraksi hankin hengityssuojaimen, mutta....Eipä sitä tule koskaan hommattua ja aina homma menee mahdottomaksi pärskimiseksi. Verkkarikangas pölyää paljon.
Housujen kaavana olen käyttänyt vanhoja rikkinäisiä verkkareita ja kankaana mieheni mummolta saatua verkkarikangasta. Kaappeja kollatessani löysin lisäksi pätkän valkoista heijastin terenauhaa, jota laitoin toisiin housuihin lahkeiden sivusaumoihin.
Taskut tein taas vain helposti päälleommeltuina, puolipallon muotoisina, resorikanttauksilla.
Tapaan venyttää resorikanttausta hieman ommellessa, jotta taskun suu on sen verran "tiukka" että se vetää kangasta vähän rypylle. Ensimmäisellä kerralla se oli ihan vahinko, mutta mies sanoi että näin tavarat (=puhelin) pysyy paremmin taskussa. Niinpä olen sitten ottanut tuon taskumallin tavaksi. Kun housut ovat jalassa ei tuota taskunsuun kupruilua huomaa, mutta näin lattiaa vasten se pistää kyllä silmään melko tyttömäisenä yksityiskohtana ;D
Sen verran keskeneräiseksi housut jätin, että en tikannut vyötärökuminauhaa vielä. Saa vielä säädettyä jos arvioin kultsin vyötärönympäryksen väärin.
Ihanaa isäinpäivää kaikille!
Joka kerta kun teen miehelle verkkareita, lupaan ja vannon että ensikerraksi hankin hengityssuojaimen, mutta....Eipä sitä tule koskaan hommattua ja aina homma menee mahdottomaksi pärskimiseksi. Verkkarikangas pölyää paljon.
Housujen kaavana olen käyttänyt vanhoja rikkinäisiä verkkareita ja kankaana mieheni mummolta saatua verkkarikangasta. Kaappeja kollatessani löysin lisäksi pätkän valkoista heijastin terenauhaa, jota laitoin toisiin housuihin lahkeiden sivusaumoihin.
Taskut tein taas vain helposti päälleommeltuina, puolipallon muotoisina, resorikanttauksilla.
Tapaan venyttää resorikanttausta hieman ommellessa, jotta taskun suu on sen verran "tiukka" että se vetää kangasta vähän rypylle. Ensimmäisellä kerralla se oli ihan vahinko, mutta mies sanoi että näin tavarat (=puhelin) pysyy paremmin taskussa. Niinpä olen sitten ottanut tuon taskumallin tavaksi. Kun housut ovat jalassa ei tuota taskunsuun kupruilua huomaa, mutta näin lattiaa vasten se pistää kyllä silmään melko tyttömäisenä yksityiskohtana ;D
Sen verran keskeneräiseksi housut jätin, että en tikannut vyötärökuminauhaa vielä. Saa vielä säädettyä jos arvioin kultsin vyötärönympäryksen väärin.
Ihanaa isäinpäivää kaikille!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)